Tunteilla on merkittävä rooli syömiskäyttäytymisessä ja painonhallinnassa. Negatiivisten tunteiden säätely syömisen avulla on yleisempää ylipainoisten keskuudessa verrattuna normaalipainoisiin. Tunnesyöjät ja masentuneet syövät herkkuja myös useammin kuin muut. Tunnesyöminen on yksi tekijä, joka selittää, miksi osa masennusoireista kärsivistä on ylipainoisia.
Tiedot käyvät ilmi tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta. Valtiotieteiden maisteri Hanna Konttisen tutkimuksen aineistona oli yli 5 000 suomalaista.

Mikä sitten on ratkaisu syömiskierteen katkaisemiseksi?
Hanna Konttinen tietää hyviä keinoja tunnesyömisen hallintaan.
- Erilaiset rentoutustekniikat voivat olla avuksi. Monilla liikunta auttaa ruokahalun hallinnassa. Tavoite on opetella hallitsemaan negatiivisia tunteita toisin kuin syömällä.
Suunnittelutaktiikka toimii sekin. Suunnittele etukäteen, miten selviät tietyistä toistuvista tilanteista. Keksi syömiselle jokin vaihtoehtoinen toimintamalli.
- Esimerkiksi perjantaina työn jälkeen viikon ajan kasaantunutta stressiä puretaan syömällä. Mieti, voisitko purkaa stressin jotenkin toisin. Tee jotain muuta kivaa. Jotain mistä tykkäät, Konttinen vinkkaa.
Jos masennusta on, pitää se tietenkin hoitaa.
- Mutta masennus ja syöminen eivät automaattisesti seuraa toisiaan, muistuttaa Konttinen.
Tunnesyöminen ei siis välttämättä ole merkki masennuksesta, eivätkä kaikki masentuneet ole tunnesyöppöjä.

Tunnesyöminen voi myös johtua ihan oikeasta nälästä. Silloin kannattaa syödä kunnon ruokaa, ei herkkuja. Toisaalta, herkkujakin voi syödä päivittäin, jos määrät pysyvät pieninä. Liiallinen itsensä rajoittaminen voi vain lisätä stressiä ja syömistä.
- Ihmisen itsehallinnan kyky ei ole rajaton. Syömisen tiukka rajoittaminen kuluttaa voimavaroja, eikä sellaista jaksa, huomauttaa Konttinen.
Konttinen korostaa, että painonhallinnan ohjauksessa pitäisi kiinnittää vielä enemmän huomiota psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Hänen kanssaan on helppo olla samaa mieltä: toimet nykyisen ruoka- ja liikuntaympäristön muuttamiseksi ovat tärkeitä. Esimerkiksi terveellisten ruokien, kuten kasvisten valitsemista voitaisiin helpottaa verotuksellisin keinoin.

Ei ollut yllätyksiä tunnesyömisasioissa. On niin kovin vaikeaa hallita itseään.
Olen ikään kuin luovuttaja. Hienoa kuitenkin kun olet tarkkana, kiitos kun otit asiaa esille. Joku nuoremmista ihmisistä varmasti saa ideaa itsensä hallintaan. Ihmettelen sitä että lääketiede ei pysty kehittämään lääkettä joka hillitsisi syömiseen mielihaluja. Kaikenlaisia täsmälääkkeitä kun kehitellään..
Muuten- Aivan ystävänpäivän kunniaksi sain ihanan joulukortin!!
Kaikkea hyvää sinnekin koko vuodelle.
Itsehallinta on herkkujen kohdalla todella vaikeaa. Todella vaikeaa.
Monet sanovat, että jos viikon pystyy olemaan kokonaan ilman herkkuja, niin mieliteot hellittävät. Toisaalta toisilla tällainen liiallinen kuri taas johtaa vielä runsaampaan herkutteluun. Mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimikaan toisella. Minulla tuntuu toimivan se, että herkuttelen useammin, mutta vähemmän kerrallaan. Varsinainen herkkusuu kun olen, sanottakoon näin.
Luulenpa, että kyllä sellainenkin lääke on jossain kehitteillä.
Kaikkea hyvää!
Hyvä kirjoitus samaa aihetta hipoen:
http://ruohikolla.blogspot.com/2012/02/painonhallintaa-vai-elamanhallintaa.html
Vaivaan kuin vaivaan ollaan kehittämässä ja tarjoamassa lääkettä (hyvä asia tottakai, kun monet niistä tulevat ihan tarpeeseen). Mutta mielen hallintaa ja sitä itsensä hillitsemistä kun voi opetella ihan ilman lääkkeitäkin. Vaikeaa se voi olla, mutta luovuttaa ei saa, koska se oikeasti on sen vaivan arvoista. Eikä se ole iästäkään kiinni. Koskaan ei ole liian myöhäistä parantaa tapojaan ja sen seurauksena alkaa välittömästi voida paremmin.
Kiitos Tiina, hyvin sanottu!
Luovuttaa ei tosiaan saa.
Älä anna periksi, vaan anna kaikkesi!
Luin vielä yhden hyvän aiheeseen sopivan jutun, jota voin suositella:
http://patrikborg.blogspot.com/2011/09/laihdutus-pysyvasti-tehdaan-nain.html